Äänetön, hajuton ja näkymätön. Sellainen sen pitäisi olla, jousimetsästäjän. Sulautua ympäristöönsä ja liikkua äänettömästi tuulen alapuolella. Jousen ampumamatkat ovat lyhyitä, joten edellä mainitut ominaisuudet ovat lähestulkoon yhtä tärkeitä kuin aktiivinen harjoittelu ja välineiden kunnossapito. Jousimetsästäjän nuoli lähtee liikkeelle jo ennen kuin saaliseläin on edes tietoinen metsästäjän läsnäolosta.
Jousella ja nuolella on metsästetty kymmenien tuhansien vuosien ajan. Kivi- ja puukärjet ovat vaihtuneet metsästyskäytössä partaveitsenteräviin leikkureihin. Puuta käytetään yhä vieläkin perinteisten jousten nuolimateriaalina, mutta taljajousessa käytettävien nuolten rungot valmistetaan pääasiassa hiilikuidusta ja erilaisista hiilikuituseoksista. Jousten tekniikka kehittyy valtavalla vauhdilla mutta jousimetsästyksen periaate pysyy: metsästä jousella, metsästä luonnon ehdoilla. Jousimetsästäjä käyttää paljon aikaa ampumaharjoitteluun ja erällä saaliin saamiseen, ja se onkin osa lajin viehätystä. Kehittyäkseen hyväksi jousimetsästäjäksi on kyettävä kehittämään myös omaa ajatusmaailmaansa ja ennen kaikkea kärsivällisyyttään.
Sopii kaikille
Tällä hetkellä jousella metsästäviä arvioidaan olevan Suomessa jopa yli 15 000. Jousimetsästyksen kattojärjestön, Suomen Jousimetsästäjäin Liiton, jäseniä heistä on hieman alle tuhat. Maailmalla, erityisesti Amerikassa, ousella metsästetään monin verroin enemmän kuin Suomessa. Suomessa jousella metsästettävä riista rajoittuu tällä hetkellä kauriiseen ja majavaan sekä niitä pienempiin riistaeläimiin ja riistalintuihin. Moni jousella metsästävä metsästää myös ruutiaseilla joko metsästettävän riistan tai fiiliksen mukaan. Paljon on myös niitä, joilla on hyvinkin pitkä historia ruutiasemetsästyksestä mutta jotka ovat esimerkiksi suurempia haasteita saadakseen siirtyneet kokonaan jousimetsästykseen. Kasvava joukko metsästää myös ainoastaan jousella. Uskomukset jousen tehon riittämättömyydestä ja jousimetsästäjien elitistisyydestä elävät edelleen. Todellisuudessa jousimetsästys on mandollista kaikille ikään, sukupuoleen tai yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Jousiaseiden lisääntynyt käyttö ja jousimetsästyksen eteen tehty työ ovat kantaneet hedelmää, sillä nykyään jousiase mielletään metsästysaseeksi siinä missä ruutiasekin.
Haastavaa mutta palkitsevaa
Tavoitelluin tämän päivän jousisaaliista Suomessa lienee metsäkauris. Eniten jousella metsästetään kuitenkin jänistä ja rusakkoa. Metsästäjästä riippuen jousimetsästyksen suurimmat haasteet voivat olla esimerkiksi täydellinen osuma pyyn pikkuruisiin vitaaleihin, saada jänispaistin ainekset oman koiran ajosta tai kaataa komeasarvinen antilooppi Afrikan savannilla. Jousiaseella on sen hiljaisuuden ja lyhyiden varoetäisyyksien ansiosta mandollista metsästää myös sellaisilla alueilla, joilla ruutiaseen käyttö on turvallisuuden tai melun takia mahdotonta. Esimerkiksi useat seurakunnat ja puutarhat ovat tehneet jousimetsästäjien kanssa sopimuksia vahinkoeläinten poistosta, koska jousiase soveltuu myös taajamissa tapahtuvaan metsästykseen.
Välineet ja harjoittelu asiantuntijan opastuksella
Jousimetsastyksessa alkuun pääsee jo noin satasella, jolla saa toimivan jousikokonaisuuden. Toisessa ääripäässä on vain taivas rajana. Asinatuntevat kaupat osaavat neuvoa oikeat metsästysvälineet ja säätää ne jo alusta alkaen sopiviksi. Vaikka ulkomailta tilaaminen houkuttelisikin edullisten hintojen takia. Ammuntatekniikan opettelemisessa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Suomen Jousimetsästäjäin Liiton verkkosivuilla on aiheesta paljon tietoa sekä tutorien yhteystiedot. Tutorit ovat liiton vapaaehtoistoimijoita,jotka opastavat ja neuvovat aloittelijaa lajin pariin. Tietoa ja neuvoa on saatavilla paljon, kunhan sita vain osataan pyytää ja hakea.
Harjoitus tekee jousimetsästäjän
“vain lahjattomat harjoittelevat” ei päde jousimetsästäjään. Yksinkertaisimmillaan harjoitteluun soveltuu. Yksinkertaisimmillaan taustapakka voi olla noin puolen metrin pinkka taiteltuja räsymattoja, jotka niputetaan yhteen tai laitetaan vaikkapa juuttisäkin sisään. Tällaisella taustalla tosin voi harjoitella vain taulukärjillä, sillä leikkurikärjet repivät sen riekaleiksi nopeasti. Leikkuriharjoitteluun soveltuvia kaupallisia vaihtoehtoja on tarjolla monenlaiseen makuun. Muutamilla paikallisilla jäsenyhdistyksillä on myös käytössä 3D-harjoitteluratoja. Jousen kanssa touhutessa ensiarvoisen tärkeää on ampumamatkan arviointi. Jousimetsästäjä lähtee metsälle vasta, kun oma varma ampumamatka on selvillä. Harjoittelua kannattaa jatkaa säännollisesli,sillä ihmisen fysiologinen lihasmuisti kehittyy ja auttaa upottamaan osumia, sinne minne tähtääkii. Kilpailut, leirit ja teemapäivät ovat erinomaista lajiharjoittetua sekä muiden harrastajien tapaamista. Pieni varoituksen sana kuitenki: Kun kipinä kerran iskee, tauti lienee parantumaton. Hankittuasi jousen haluat varmasti oppia jo valmistamaan itse nuolesi ja ennen kuin huomaatkaan, uppoat yhä syvemmälle lajin saloihin.
Lakiasiat
Suomessa metsästyksessä on sallittuja jousityyppejä taljajousi ja vaistojousi. Varsijousella metsästäminen on kiellettyä. Lainsäädäntö määrää, että metsästyksessä käytettävän jousen vetovastusksen on oltava 180 N eli hieman alle 41 paunaa. Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukaisen osuma on heti tappava. Jos jousiaserta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Euroopan- tai kanadanmajavaa ammuttaessa nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. jousimetsästäjällä on oltava voimassaoleva metsästyskortti ja asianmukaiset luvat metsästysalueilleen. Erillistä aseenkantolupaa ei jousiaseelle vaadita.