Metsästyksestä saa monipuolisesti hyvinvointia

Maastossa kulkevalla metsästäjällä on mandollisuus päästä nauttimaan monenlaisista hyödyistä: raittiista ilmasta, kauniista maisemista sekä monipuolisesta sieni- ja marjasaaliista. Tapion ollessa myötämielinen tuomisina kotiin voi olla myös riistaa tai kalaa. Näkyvien hyötyjen ja saaliiden ohella osa metsäreissun annista menee pintaa syvemmälle.

Kuulaana lokakuisena aamuna kanalinnustajan mieli on korkealla. Lehdet ovat pudonneet puista, taivas on ohuen harsopilven peittämä ja ilmassa tuoksuu lähestyvä talvi. Metsäkumpareen takana olevalta suolta kantautuu teeren soidinääniä, ja viheltääpä läheisessä koivikossa jokunen pyy. Mukaan on pakattu tarpeellisten metsästysvarusteiden, aseiden ja patruunoiden ohella hyvät eväät tauolle – niin metsämiehelle kuin koiralle. Onpa mukana vielä pussi mandollisille sienille sekä pienoinen ämpäri marjoille. Sateisen kesän jäljiltä suot ovat märät ja upottavat. Parhaalle metsopaikalle nouseva jyrkkä rinne ei tunnu tänäkään vuonna sen helpommalta nousta – raskas kivääri painaa hartioita. Syke nousee ja ensimmäiset hikipisarat ilmestyvät otsalle. Vaihtelevassa maastossa kulkiessaan metsästäjälle tulee usein täysin huomaamattaan melkoinen määrä käveltyjä kilometrejä. Vaikka kulkeminen uuvuttaisikin, on riistan perässä tapahtuva kävely hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Maaseudun luonnon tarjoamista ihmisen fyysistä terveyttä ja henkistä hyvinvointia edistävistä tekijöistä on tänä päivänä paljon tutkittua tietoa, joista metsästäjien on syytä olla tietoisia. Kansanterveyden näkökulmasta käsin katsottuna säännölliset metsästysreissut ovat hyvää hoitoa ja ehkäisyä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille. Tasainen ja oman jaksamisen mukainen rasitus laittaa sydämen ja keuhkot työskentelemään. Vaihtelevassa maastossa kulkeminen on suureksi eduksi myös erilaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä.

 

Hyötyä immuunijärjestelmälle

Kun punaturkkinen kansalliskoiramme aloittaa kuuluvan haukun viereisen kankaan laidalla, metsästäjän katse terävöityy ja syke aloittaa rauhallisen nousun. Varovainen lähestyminen arkojen lintujen kanssa on tarpeen, ja eväsreppu ja muut varusteet saavat jäädä mättään päälle. Alun varovaiset askeleet muuttuvat lopuksi ryöminnäksi, ja metso alkaa erottua ison kuusen oksiston keskeltä. Hieman ennen liipaisimen vetoa koira hypähtää etukäpätiensä varaan kuusta vasten, ja metsän valtias hyppää lentoon. Vaikka koira suuntaa jo uusintahaukkua kohden, ovat ajatukset metsästäjän mielessä harmaat ja verenpaine korkealla – tulikin tyhjä yritys. Haukkua lähestyessään metsästäjä on kuitenkin täysin huomaamattaan päässyt osallisiksi luonnon muista eduista. Tutkimuksissa on todettu, että säännöllinen luonnossa liikkuminen parantaa kehomme immuunijärjestelmää sekä tukee kehomme mikrobitasapainoa. Nykyisin erilaiset allergiaa ja yliherkkyydet vaivaavat yhä useampia ihmisiä, mutta liikkumalla säännöllisesti luonnossa näitäkin ongelmia voidaan hoitaa.

 

Puhdasta villiruokaa

Kun metsästäjä pääsee takaisin reppunsa luo, on aika istahtaa ja hengähtää. Sammalen keskeltä pilkottavat suppilovahverot tuovat hyvää lisää ruokapöytään. Erinomaisen raaka-aineen sienistä – samoin kuin marjoistakin – tekee se, että luonnossa niitä riittää runsaasti jokaiselle halukkaalle. Paljon puhuttuja superfoodeja ei välttämättä tarvitse lähteä etsimään maailman markkinoilta, sillä kotimaiset marjamme ovat mitä terveellisimpiä. Herkullisen maun ohella niissä on runsaat määrät vitamiineja ja kuituja. Sienten ja marjojen kerääminen saa luvan keskeytyä, kun pystykorva aloittaa sitkeän uusintahaukun. Haukku kuuluu harvennetun metsän kupeesta, joten haulikko saa luvan jäädä mättäälle – kiväärillä yltää kauempaakin. Kenties edellisestä karkuutuksesta oppineena koirakin maltan mielensä, ja pitää linnun paikallaan tasaisella haukulla. Tällä kertaa metsästäjällä on helppo tilanne luvassa: lintu näkyy paksulla oksalla suoraan taivasta vasten, holli on esteetön. Rauhallisen tähtäämisen jälkeen etusormi koukistuu, ja metso päästää viimeisen henkäyksensä. Luvassa on upea ateria vapaana, luonnossa eläneestä riistalinnusta, jonka lihassa ei ole antibiootteja tai muita lisäaineita. Hienon onnistumisen päätteeksi on aika siirtyä tulitte, palkita jahtikaveri herkuilla sekä miettiä mielessään niin aiempia kuin tulevia metsästysreissuja.

 

Luonnossa liikkuminen kannattaa

Hetkellisistä verenpaineen nousuista huolimatta metsästyksen terveyshyödyt jäävät plussan puolelle – säännöllinen luonnossa liikkuminen edesauttaa terveyttämme. Madaltunut verenpaine ja stressihormonien määrä vaikuttavat suoraan hyvinvointiimme. Mitä useammin ja helpommin luontoon pääsee, sen parempia ja monipuolisempia vaikutukset ovat. Ulkona, stressittömässä ja puhtaassa ympäristössä liikkuminen nostaa mielialaa ja todistetusti auttaa muun muassa työuupumuksesta toipumisessa. Tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta väite “akkujen lataamisesta” metsän keskellä ei ole siis tuulesta temmattu. Vaikka riistaa ei aina ylen määrin tulisikaan, ei luonnossa liikkuminen ole hukkaan heitettyä aikaa. Aktiivinen metsästäminen, raittiista ilmasta nauttiminen sekä erilaisten luonnonantimien monipuolinen hyödyntäminen näyttäytyy luonnon omana vihreänä reseptinä.

 

Tiesitkö?

-Päivittäinen puhtaassa luonnossa oleskelu voi lieventää stressiä, andistusta ja masennusoireita sekä auttaa painonhallinnassa ja unettomuudessa.

-Mitä enemmän luonnossa liikutaan, sitä vahvemmaksi elpymiskokemus ja emotionaalinen hyvinvointi muuttuvat.

-Luonnonympäristössä oleskelu alentaa verenpainetta, lihasjännitystä sekä stressihormonien määrää.

-Marjoissa ja sienissä on runsaasti elimistölle hyödyllisiä aineita. Esimerkiksi marjat voivat estää virusten kasvua, ja osa sienistä aktivoi immuunijärjestelmää.

-Luonnossa liikkuminen pitää huolta kehomme mikrobeista niin hengitysteissä, iholla kuin suolistossa. Yhteys monimuotoiseen luontoon on tärkeä immuuni-järjestelmällemme.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *