Metsätaloudessa on aina useita vaihtoehtoja. Lähes kaikilla tiloilla voidaan osalla aluetta hoitaa metsää maksimaalisen puuntuotannon tavoitteiden mukaisesti ja toisessa päässä tilaa voi keskittyä puuntuotannon lisäksi vaikka riistanhoitoon. Vaikka taimikot eivät olekaan metsäkanalintujen ensisijaisia elinympäristöjä, taimikkovaiheessa luodaan metsän koko kiertoajan puusto. Siksi taimikonhoidolla on hyvin suuri merkitys myös kanalinnuille vuosikymmeniksi eteenpäin.
Taimikot eivät ole kanalintujen kaikkein suosituimpia elinympäristöjä, vaikka niillä on varsinkin ravinnonhankinnan kannalta merkitystä. Teeri viihtyy niin avarissa kuin tiheissä maastoissa, ajoittain hyvin nuorissakin metsissä. Myös pyy voi asustella jo viisikuusimetrisissä kuusikoissa. Sen sijaan metsolle varsinkin laajaalaiset taimikot ovat toisarvoista maastoa. Joskus kanalinnut myös pesivät taimikoissa tai jopa aivan aukealla paikalla. Etäisyys suojaisaan metsikköön ei kuitenkaan saa olla kovin pitkä. Mutta metsän koko kiertoajan puusto luodaan taimikkovaiheessa. Siksi taimikonhoidolla on hyvin suuri merkitys myös kanalinnuille vuosikymmeniksi eteenpäin. Taimikonhoidon ja nuorten metsien kunnostusten pintaalat ovat 2000-luvulla olleet 200 000-300 000 hehtaaria vuosittain. Jos hoitotyö tehdään hyvin, myönteinen vaikutus tuntuu vuosikymmeniä ja todella suurilla alueilla.
Työt on suunniteltava huolellisesti etukäteen
Varsinaisesti taimikon perustaminen suunnitellaan jo uudistushakkuuvaiheessa. On mietittävä uudistusmenetelmä, harkittava hakkuualueen rajaus, valittava kasvatettava pääpuulaji, jos päädytään istuttamiseen aanntuokkaus ja mietittä maanmuokkaustapa. Säästöpuut kannattaa merkata ainakin kartalle jo tällöinSamoin valitaan myös mahdolliset hakkaamatta jätettävät kohdat, lähikuljetusreitit ja varastopaikat. Jos hakkuualalta korjataanmyösenergiapuut,varastopaikkojen suunnittelu on hyvin tärkeää tehdä huolellisesti energiapuun suuren tilavuuden ja pitkän varastointiajan takia.laikkuun yhteydessä ainakaan pimeässä ja lumen ollessa maassa kuljettaja ei voi millään havaita maaston yksityiskohtia, jos suunnittelija ei ole osannut ajatella asioita myös riistan kannalta. Säästöpuiksivalitaanmandollisuuksien mukaan myös
koivuja. Paras vaikutus saadaan, jos puut ovat ryhmässä pienenä sekametsikkönä. Pohjametsä jätetään koskemattomaksi eikä poistettavia puita kaadetasäästöpuuryhmän sekaan. Erityisen tärkeää on säästää pienet leppä, haapa ja raitapuskat. Kun taimikko aikanaan varttuu ympärillä, näistähakkuuvaiheessa melko vaatimattoman näköisistä ryhmistä on kehittynyt suojaisia ruokapaikkoja. Usein varsinkin raidan läheisyydessä on kosteaa maata.Pienkosteikkojen säästäminen on erittäin tärkeää eikä siitä aiheudu maaomistajalle juurikaan menetyksiä. Usein on päinvastoin. Kosteikkojenuudistaminenon hankalaa jakallistakin.Säästettynäniillä on myöhemmin merkitystä muillekin lajeille kuin metsäkanalinnuille. Metsonhakomispuutonsyytä jättää aina pystyyn, sillä ne ovat usein käytössä vuodesta toiseen, joskus vuosikymmeniäkin. Muutenkin niillä saattaa olla metson viihtyvyyden kannalta merkitystä. Paikoitellen hakkuualalla on runsaasti heikkolaatuista ja vaurioitunutta pienpuustoa. Normaalisti se raivataan pois ennen muokkausta. Koskaan et pitäisi siistiä aluetta täysin puhtaaksi, vaan jättää sinne tänne pieniä tiheikköjä.
Muutamassa vuodessa niistä kehittyy sopivia suojapaikkoja, kun vasta perustettu taimikko on vielä
pientä eikä tarjoa turvaa. Kun hakkuu ja puunkorjuu on tehty onnistuneesti, maanmuokkaajan on helppo hoitaa oma osuutensa. Hän työskentelee aina sulan maan aikaan ja pystyy sen takia havaitsemaan pienetkin maaston erityispiirteet. Mutta aina on hyväksi, jos edeltävä työvaihe
on tehty huolellisesti ja suunnitelman mukaisesti. Muokkaaja kiertää pienet kosteikot eikä käsittele säästöpu aryhmien alustoja. Jos maata joudu
taan kuivattamaan metsänviljelyn onnistumiseksi, naveroojista ei pidä tehdä syviä. Paikoitellen ojaan voi tehdä luiskan, jolloin sinne mandollisesti pudonneet
eläimet pääsevät pois. Sama ohje on vesiensuojelua varten tehdyissä altaissa. Niiden yksi sivu täytyy luiskata. Muokkauksen tarkoitus on helpottaa viljelyäjavarmistaa taimien alkukehitys. Maata ei pidä paljastaa yhtään enempää kuin on tarpeen uudistumisen onnis
tumiseksi. Kun humuskerrosta ei avata liikaa, pintakasvillisuus pääsee elpymään mandollisimman nopeasti.
Viisas raivaussahaaja välttää
metsikön liikaa siistimistä
Uudistamisvaiheen jälkeen pieni taimikko ei tarvitse muutamaan vuoteen mitään töitä. Mutta kun raivaussahaaja saapuu palstalleen, tulevan metsän puulajisuhteet ja muodot saavat perustansa. Taloudellisessa mielessä tärkeät puut pitää ehdottomasti vapauttaa vähäarvoisten puristuksesta.
Mutta viisasta on myös välttää turhan työn tekemistä. Kasvatettavia puulajeja haittaamattomia puita tal pensaita ei pidä kaataa pelkästään siistimisen vuoksi. Ne kannattaa jättää mieluummin pystyyn. Niinpä suositus on, että kaikki marjovat puut ja pensaat, .Useinluontoonjo valmiiksi luonut sopivia
Kosteikkojen ja kivikkojen reunat ja purojen varret taimettuvat pikkuhiljaa metsän sisälläkin, koska niissä on enemmän valoa kuin suurten puiden alla. Näistäluonnon tekemistä ryhmistä on hyvä rakentaa suojapaikkoja. Usein näitä tiheikköjä on erittäin hankala ja kallis raivata. Purojen varret ovat kiviä täynnä. Sahaaja saa olla todella tarkkana, jottei terä siranda kiveen. Ehkä kannattaakin kiertää nämä pienet ja hankalat paikat ja keskittää työponnistelut taimikon tärkeimpiin kohtiin. Rahaa säästyy ja tulos paranee sekä omistajan että riistan kannalta. Metso on männiköiden lintu, joten parin viime vuosikymmenen voimakas siirtyminen kuusen viljelyyn voi tulevaisuudessa haitata metson elämää. Sekametsään tarvitaan kuusten joukkoon myös mäntyjä tai pieniä mäntyryhmiä,
ei siis pelkästään lehtipuita. Kun taimikko varttuu, metsikkö sulkeutuu ja on metsolle liian tiheää lähes ensiharvennusvaiheeseen asti. Pyy ja teeri saavat jo taimikkovaiheen puustosta suojaa ja ravintoa, mikäli puulajivalinta on tehty oikein. Ensiharvennuksen jälkeen, joskus jopa vähän sitä ennen, metsot palaavat alu
eelle. Koppelot kelpuuttavat maaston ensin, mutta melko pian ukkometsot seuraavat perässä. Paluuta auttaa ratkaisevasti, jos taimikon perustamis ja
hoitovaiheessa riistan tarpeet on osattu ottaa huomioon. Edellä mainitut tiheiköt, kosteikot, säästöpuuryhmät ja sekapuut ovat valmiina paikoillaan, kun metsä on varttunut. Kun vielä jätetään tekemättä tarpeettomat alikasvoksen ennakkoraivaukset ennen ensiharvennusta, edellytykset riistan ja muunkin
eläimistön viihtymiselle ovat olemassa. UPM:n mailla on siirrytty käyttämään ns. näkemäraivausta ennen ensiharvennusta. Metsurit kaatavat lähinnä vain hakkuuta ja koneenkuljettajan näkemistä haittaavat puut pois. Täysin puhtaaksi alusmetsää ei siis pyritä rai
vaamaan missään tapauksessa. Varsinkaan sekapuustoa ei enää saa nuoreen metsään, jos sitä ei ole sinne aikanaan
jätetty. Kun siis hakkuutoimikone saapuu hoidettuun ja monipuoliseen nuoreen metsään harventamaan, raivaussahaajien hyvän työn jäljet erot
tuvat. Harventamista on helppo tehdä, kun perusasiat ovat jo valmiina odottamassa.
Hyvä metsänhoito on myös
hyvää ympäristönhoitoa
Tietenkin on hyvä muistaa, että metsätaloudessa on aina useita vaihtoehtoja. Lähes kaikilla tiloilla voidaan osalla
aluetta hoitaa metsää maksimaalisen
puuntuotannon tavoitteiden mukaisesti. Ja toisessa päässä tilaa voi keskittyä
puuntuotannon lisäksi vaikka riistanhoitoon. ]a aikojen kuluessa tuotantosuuntia voi vaihtaa liukuvasti.
Kun maanomistaja pitää huolta, hakatulle alalle tulee hyvä nuori metsä, kaikki mandolliset metsätalouden
vaihtoehdot ovat käytettävissä. Monipuoliset, vaihtelevat metsiköt ovat
yleensä ihmisten silmin katseltuna
kauniita. Myös kanalinnut havaitsevat
samat asiat ja viihtyvät monipuolisissa
metsissä. Tosin tuskin ne ajattelevat
esteettisiä asioita valitessaan elinympäristöään. Aina, kun metsissä kulkeva
näkee lintuja ympärillään, mieliala kohentuu. Hyvä metsänhoito on siis hyvää ja monipuolista ympäristönhoitoa.
Sitä täytyy aina tavoitella.