Englantilaiset kanakoirat, setterit ja pointterit nousivan maihin suomeen 1800-luvun lopulla ja ovat säilyttäneet asemansa kannalinnun metsästäjien apulaisena siitä lähtien. Englantilaisia kanakoiria edustava rotujärjestö – Kanakoirakerho-Hönshudssektionen ry – on pohjoismaiden vanhin rotujärjestö ja se vietti 2011 110- vuotissuhlia.
Englantilainen kanakoira on jalostettu ensisijaisesti kanalintujen metsästykseen avoimessa maastossa, pelloilla ja nummilla. Niiltä edellytetään laajaa, nopeaa ja tyylikästä työskentelyä: laajuutta, jotta saadaan haettua mahdollisimman paljon maastoa päivän aikana, nopeutta samasta syystä ja eleganssia – näyttävyyttä, koska työskentely tapahtuu “näkyvillä” koko ajan. Vanha sanonta onkin, että englantilaisella kanakoiralla metsästäminen on nautinto, vaikkei yhtään lintua löytyisikään.
Monikäyttöisiä kaikesta huolimatta
Kanakoira poikkeaa muista metsästyskoirista siinä, että jos se ei ole niinsanotusti “käsissä” eli perustottelevaisuus on puutteellinen, niin se hieman karrikoiden pilaa metsästyksen ajamalla riistan pois metsästysalueelta tai ryntäämällä riistatilanteessa lintujen perään, jolloin ei voida ampua tai jos ammutaan, koira on suuressa vaarassa. Eli ennen metsälle lähtöä on käytettävä tunteja ja taas tunteja tottelevaisuuskoulutuksen parissa.
Vaikka englantilainen kanakoira on jalostettu nimenomaan kanalintumetsästykseen, ovat ne tänä päivänä erittäin monikäyttöisiä metsästyskoiria, joiden käyttäsesonki on kaikista pisin: ne toimivat hyvin kyyhkyn metsästyksen aloituksessa noutajina 10. elokuuta aina maaliskuun loppuun, kun riekon metsästys päättyy Pohjois-Lapissa. Siinä välissä noudetaan sorsat, seistään fasaanit, metsäkanalinnut, peltopyyt, seistään rusakot ja jänikset, toimitaan karkottavana koirana peura ja kauriin metsästyksessä. Ja mikä parasta muiden perheenjäsenten kannalta, ollaan miellyttävä ja uskollinen perheen jäsen loppu 11 kuukautta vuodesta, kun ei olla metsällä.
Kauneus oli koitua kohtaloksi
Englantilaisia kanakoiria ja erityisesti setterirotuja on vaivannut jo vuosikymmeniä se, että ne ovat kauniita ja hyväluontoisia. Jo viime vuosisadan alkupuolella alkoivat monet seurakoirakasvattajat kasvattaa näyttely- ja seurakoira käyttöön settereitä ja erityisesti punaisia irlanninsettereitä. Montaa vuosikymmentä ei metsästysmahdollisuuksien katoamisenn tarvittu ja 50-luvulla punainen irlanninsetteri oli käytännössä menettänyt merkityksensä metsästyskoirana.
Samainen puoli vuosisataa tarvittiin, että punainen irlanninsetteri saatiin palautettua sille kuuluvaan asemaan, eli arvostetuksi metsästyskoiraksi ja kiitos siitä kuuluu erityisesti pohjoismaisille setteriharrastajille, jotka määrätietoisesti jalostusta eteenpäin vieden ovat saaneet koottua kaikki tarvittavat jo kauan kadoksissa olleet geenit, jotta metsästys näillä roduilla on taas samanlainen nautinto kuin se oli jo yli 150 vuotta sitten alunperin oli.
Ympärivuotinen harrastus
Kanakoirien kanssa metsästys on kokonaisvaltaista toimintaa. Harrastettava on ympäri vuoden. Jos ei olla haku- tai noutokoulutuksessa, harjoitellaan istumista tai maahanmenoa käskystä, pillistä tai vihellyksestä – vierestä ja matkan päästä.
Mutta toisaalta kova työ tuottaa yleensä hedelmän, josta on sitä hienompi nauttia. Isäntä ja koira hitsautuvat yhteen “taistelupariksi”, jossa isäntä määrää vauhdin ja suunnan ja koira yuo riistaa “pyssyn alle” niinkuin termiä tässä yhteydessä käytetään.
https://www.spreadshirt.fi/rotutuotteet+lahjat
Hanki pentu rotujärjestön kautta!
Viime aikoina on virinnyt oikeutettu keskustelu pimeästä koirakaupasta ja pentutehtailusta. Emeriitusprofessori Erkki Pulliainen nosti julkiseen keskusteluun koiranjalostuksen lieveilmiöt. Sittemmin asiaa on käsitelty iltapäivälehdissä, sähköisissä viestimissä ja myös Suomen Kenneliitossa ja Koiramme -lehdessä.
Viesti on kaikkialla sama: hanki pentusi luotettavalta kasvattajalta. Nämä kasvattajat löytyvät yleensä virallisten rotujärjestöjen kautta. Monelta ongelmalta ja pettymykseltä olisi vältytty myös kanakoiraharrastajien keskuudessa, jos näin olisi menetelty! Antoisia metsästyshetkiä kanakoirien parissa!