Kyyhky tuo peltoalueiden yleisin riistalintu on haluttu ja herkullinen saalis. Sepelkyyhky oli vuoden 2008 saalistilastojen mukaan kolmannneksi yleisin saaliseläin sinisorsan ja metsäjäniksen jälkeen. Kyyhkyn metsästys on yleistynyt ja lintu on levittäytynyt koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Suurimmat kyyhkysaaliit saadaan länsisuomessa Oulun ja Pohjanmaan riistapiirialueilla, mutta koko länsi-Suomi on vahvaa kyyhkyaluetta. Viimeisimmän 10 vuoden vuosisaaliin keskiarvo on noin 150 000 yksilöä.
Kyyhky käyttää ravintonaan viljan ja rikkakasvien siemeniä, herneitä, varpukasvien silmuja ja lehtiä, marjoja ja eläinravintoa. Sepelkyyhky on kiitollinen riistanhoidon kohde, jota ruokkimalla lisätään myös selkeästi
metsästysmahdollisuuksia.
Sijoita ruokinta oikein
Oikein sijoitettu ruokintapaikka vetää lintuja puoleensa laajaltakin alueelta. Parhaiten toimiva ruokintapaikka saadaan levittämällä vilja ja herneet suoraan avokesannolle tai muutoin mulloksella pidettävälle avoimelle alueelle. Ruokinnassa kannattaa käyttää viljalajeista ruista ja vehnää, mutta muukin kelpaa. Herne on erityistä herkkua. Herne kannattaa laittaa vuorokautta ennen tarjontaa likoamaan, jolloin se pehmenee ja kelpaa paremmin. Kyyhky oppii ruokailemaan myös muilla kiinteillä alustoilla kuten esimerkiksi ruokintalavalta, joka on asetettu puuhun, kivelle tai muuhun vastaavaan paikkaan. Ruokintapaikalla kannattaa käyttää myös karkeaa suolaa, esimerkiksi ruokintalavan reunoilla. Aloittamalla ruokinta jo keväällä saadaan pesiviä kyyhkyjä jäämään lahialueille. Ruokinta voidaan keskeyttää kesäajaksi. Läpi kesän jatkuva ruokinta vetää puoleensa myös muita ruokailijoita, kuten esimerkiksi supikoiria, kettuja ja varislintuja. Aloittamalla ruokinta 2-3 viikkoa ennenkuin kyyhkyn metsästys alkaa, saadaan linnut tulemaan ruokintapaikalle.
Ruoki avokesanolle
Hyvän kyyhkypaikan saa avokesannolle tapahtuvalla ruokinnalla siten, että alue äestetään aina kun siihen muodostuu ohrasta. Kun vehnä ja ruis seuraavana keväänä lähtevät kasvuun, annetaan toiselle puoliskolle muodostua kasvusto ja toinen puolisko pidetään avokesantona, johon ruokinta keskitetään. kun toisen puoliskon kasvusto on tullut puintikuntoon, kaadetaan se lakoon, jolloin kyyhkyt tulevat mielellään valmistunutta lakoviljaa, eivätkä lähde etsimään sitä muualta. Avokesantona olleelle lohkolle voi syksyä kylvää ruis-vehnä seoksen ja sen annetaan kasvaa seuraavan kesän. Siitä muodostuu syksyn kyyhkyspelto. Vastaavasti edellisen vuoden pelto kynnetään ja siitä muodostetaan avokesanto, johon ruokinta keskitetään. Kyyhkyt voivat aiheuttaa myös merkittävää taloudellista vahinkoa viljelilöille ruokailemalla suurissa parvissa viljelyksillä. Vahinkojen estämiseksi viljelilä voi hakea riistanhoitopiiriltä lupaa saada poiketa metsästysasetuksen mukaisesta rauhoitusajasta.
Rauhallinen alue tarkeä
Kyyhkyn metsästys onnistuu parhaiten kun ruokintapaikka valitaan rauhalliselta alueelta. Seuraamalla kyyhkyjen luontaisia lentoreittejä saadaan selvitettyä ruokintapaikan sijainti. Ruokintapaikka kannattaa sijoittaa pellolle, peltoalueen yhteydessä olevalle hakkuualueelle tai peltoalueen keskellä olevaan metsä- tai kalliosaarekkeeseen. Ruokintapaikka tulisi olla metsän reunassa, tai siinä tulisi olla yksittäisiä puita johon kyyhky voi asettua tarkkailemaan ympräristöä. Metsän reuna ja korkeampi kasvillisuus tarjoaa myös metsästäjälle mahdollisuuden suojautua.
Vaihtaa helposti ruokailupaikkaa
Lintu tottuu ruokintapaikkaansa, mutta vaihtaa sitä helposti, jos ruokintapaikka on tyhjänä tai siinä tapahtuu toistuvasti häirintää. Häirintää ruokailupaikall voi aiheuttaa muun muassa ruokintapaikan toistuva hoito parhaaseen ruokinta-aikaan tai päiväpetolintujen toistuva hyökkäily niiden kimppuun. Yleensä syynä on lähialueelta löytyny parempi ruokailupaikka. Kesän aikana ruokailevien lintujen määrässä voi tapahtua suuriakin muutoksia. Kyyhkyt voivat kadota ruokintapaikalta, jos lähialueella on lähes puintikelpoista lakoviljaa. Myös mustikan kypsyminen aiheuttaa ravintokohteen vaihtamista.
Älä ammu yksittäistä lintua!
Kyyhky on aikainen muuttaja, se tulee ensimmäisten muttolintujen mukana maan ollessa usein vielä lumipeitteinen. Pesäympäristönään kyyhky suosii kuusikoita. Sepelkyyhky tekee hataran risupesän johon se munii huhti-toukokuussa 2 munaa. Hatara pesä voi tuhoutua kovalla tuulella. Yleensä lintu tuottaa myös toisen poikueen. Ensimmäiset poikueet parveutuvat loppukesän aikana. Metsästyksen alussa pitää välttää ampumasta yksittäisiä lintuja, ne voivat olla vielä pesiviä yksilöitä.
Naamioidu hyvin
Kyyhkyn metsäsyspaikkaa kannattaa valmistella ennen metsästyskauden alkamista. Kohteeseen kannattaa rakentaa hyvissä ajoin suojapaikat, ettei kyyhky näe metsästäjää. Kun alueelle tulee uusia rakenteita, voi kyyhky vältellä paikkaa jonkin aikaa. Parhaat passipaikat saa selville tarkkailemalla ennakkoon lentoreittejä ja istuinpuita. Kyyhky havaitsee helposti liikkuvan metsästäjän ja vaihtaa heti lentosuuntaansa. Metsästäjän tulee käyttää maaston värisiä vaatteita ja kasvonsuojaa. Mikäli metsästyksessä käytetään luotiasetta, on äänenvaimentimella varustettu pienoiskivääri hyvä vaihtoehto. Yleensä metsästysalueet sijaitsevat lähellä asutusta, joten myös ampumasuunta tulee valita siten, että ampumisesta ei voi aiheutua vaaraa muille. Haulikolla ammuttaessa tulee valita pieni haulikoko ja hyvä peitto. Esimerkiksi 2,5-2,7 mm haulikoko on sopiva kyyhkylle. Hyvä osuma-alue on noin puolen kämmenen kokoinen, joten peittoalueen tulee olla tiheä. Ampuminen ylipitkälle matkalle lisää haavoittamisriskiä. Metsästysalue sijaitsee usein myös viljelyksien läheisyydesä. Metsästäjän on muistettava, ettei viljelyksillä saa liikkua ilman lupaa, kun sato on korjaamatta. Noutava koira on lähes välttämätön saaliin löytämisen kannalta, eikä se aiheuta tuhoa viljelyksillä noutaessaan pudonneet linnut. Kyyhkyn metsästys on sosiaalinen metsästysmuoto, jossa ehtii seurustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia jahtikavereiden kanssa. Se sopii hyvin nuorille aloitteleville metsästäjille, koska ampumatilanteeseen ehtii valmistautua hyvissä ajoin, kun kyyhkyn lähestymisen näkee jo kaukaa.
Lähtee liikkeelle aikaisin
Kyyhkyt lähtevät liikkeelle hyvissä ajoin. Ensimmäiset ilmestyvät ruokintapaikalle jo ennen aamuviittä, jolloin metsästäjän kannattaa olla asemissa. Kuvissa on myös huomattavaa apua kyyhkyn metsästyksessä. Kuvat tulee asettaa hajalleen ruokailupaikalle nokka vastatuuleen. Lintu on aktiivinen koko päivän, joksin keskipäivällä on selvästi hiljaisempaa. Aktiivisuus alkaa lisääntyä iltapäivällä ja lentoa kestää aina iltaan saakka. Ensimmäinen metsästyspäivä antaa yleensä parhaan tuloksen, sen jälkeen kyyhkyt arkiintuvat ja välttelevät jonkin aikaa niitä kohteita joista niitä on metsästetty. Kun lähialueilla on muitakin ruokintapaikkoja voi ruokintakohteeseen tulla lintuja, joita siinä ei ole aikaisemmin häiritty. Myös välipäivien pitäminen metsästyksessä lisää kohteen lintumäärää. Paras metsästyspäivä on tyyni pilvipoutainen päivä. Kyyhky välttää lentämistä kovalla tuulella ja sateella. Kirkkaalla säällä taas lintu lentää korkealla.
Saalista käsiteltävä huolella
Kyyhkyjahdin avauspäivinä voi olla hellelukemia, joten saalista tulee käsitellä sen mukaan. Metsästäjän on syytä varautua kylmälaukulla ja kylmävaraajalla, jolloin saalis saadaan välittömästi kylmään. Myös kärpästen pääsy saaliseen tulee estää. Hyvällä ja asiallisella alkukäsittelyllä kyyhkysaalis saadaan pilaantumattomana ruokapöytään.