Riistakameroista on muutamassa vuodessa kehittynyt valtava tiedonkeruuverkosto maahamme. Tuhannet maastoon asetetut kamerat kuvaavat eläinten liikkeitä ympäri vuoden ja tallentavat paikallisesti tietoa alueen eläinkannasta. Parhaimmillaan tätä kameroiden avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää valikoivassa metsästyksessä ja riistakantojen hoidossa.
Pääsääntöisesti metsästäjien asentamat riistakamerat on asennettu riistan seurantatarkoituksessa. Riistakameroiden merkkejä ja malleja, joiden ominaisuudet vaihtelevat, on kymmeniä. Kameroiden suhteellisen edullinen hinta, tekniikan kehittyminen sekä kameroiden pieni koko ovat aikaan saaneet sen, että riistakamerat ovat jokaisen asiasta kiinnostuneen saatavilla.
Kuvia suoraan sähköpostiin
Laite ottaa kuvia tai videoita havaitessaan liikettä tai lämpöä kohdealueella. Nykyaikainen infrasalamatekniikka mandollistaa yökuvauksen huomaamattomasti. Perinteisemmät riistakamerat tallentavat kuvat kameran muistikortille, mistä kuvat ovat siirrettävissä vaikka tietokoneelle lähempää tarkastelua varten. Uudemman teknologian omaavat kamerat lähettävät kuvia puhelimeen tai sähköpostiin tallentaen kuvat myös muistikortille. Kuvia lähettävä GSM-kamera vaatii toimiakseen puhelimen SIM-kortin, joka liittymästä riippuen maksaa muutamia euroja. Lähetysmuotona on valittavissa kuvien lähetys multimediaviestinä puhelimeen tai dataverkkoa hyödyntäen sähköpostiin. Lähettävän riistakameran etuna on tiedon ajantasaisuus. Kuva puhelimeen tai sähköpostiin saapuu miltei välittömästi kameran otettua kuvan. Puhelinliittymä datapaketilla ja kuvien lähetys sahköpostiin on näistä edullisempi ratkaisu. Riistakameraharrastuksen alkuun pääsee edullisimmillaan noin 80 eurolla. Vertailu kannattaa, sillä Retkitukun ja Motonetin kameroissa hinta on vähintään kaksinkertainen verrattuna esim. Maastomatin kautta tilattuun samoilla ominaisuuksilla varustettuun kameraan. Suurin kompastuskivi riistakameroissa lienee takuu, sillä kalleimmissakin versioissa se on vain vuoden.
Asettelulla ja asetuksilla haluttuja kuvia
Kamera sijoitetaan eläinten käyttämän kulkupaikan tai ruokintapaikan varrelle puuhun tai muuhun tukevaan alustaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää kameran kiinnittämistä noin rinnankorkeudelle. Erilaisia kuvakulmia saadaan kameran sijaintia muuttamalla. Kameran ominaisuuksista riippuen riistakamera sijoitetaan 5-10 metrin päähän arvioidun kuvaskohteen sijainnista. Kuvaskohdetta ja sen vuorokausirytmiä mietittäessä kamera kannattaa yleensä pyrkiä sijoittamaan varjon puolelle. Päivällä auringon paiste voi saada aikaan turhia kuvia samoin kuin tuulessa heiluvat heinät ja oksat. Kuvasektori kannattaakin raivata selkeäksi. Kuvaukseen liittyviä asetuksia kameroissa on runsaasti. Tärkeimpiä lienevät kuvissa näkyvät päivämäärä ja kellonaika, joista voi kuvamassan kasvaessa laatia jopa tilastoakin eläinten liikkeistä. Kameran voi myös yleensä lukita turvakoodilla. Kameran kuvausasetukset ovat pitkälti valittavissa käyttäjä kohtaisesti mieltymyksien ja käyttökohteen mukaan. Perinteistä kuvaa otettaessa kannattaa kamera asentaa ottamaan enemmän kuin yksi kuva kerrallaan. Näin mandollisuus hyvään otokseen kasvaa. Videokuvauksessakin kannattaa tavoitella hieman pidempää aikaa, jolloin eläimistä on mandollista saada hyviä pätkiä. Kameroihin on saatavilla lukittava suojakotelo, joka estää kameran varastamista.
Sääolojen huomioiminen
Pitkään maastossa oleva laite altistuu monenlaisille sääoloille. Kamera kannattaa suojata kaupallisella suojakotelolla tai rakentamalla sellainen itse. Yksinkertaisimmillaan kamerasuoja syntyy tyhjästä muovipurkista. Kaupallisissa tuotteissa on toki usein lukitsemismandollisuus, mikä estää tai ainakin hidastaa laitteen anastamista. Sade ja kosteus tiivistyvät helposti linssiin, jolloin kuvat ovat epäselviä. Samoin pakkas-kelillä linssiin syntyy herkästi jäätä. Pienikin lippa kameran päällä auttaa jo sateella, samoin pakkaskelillä linssin huurtuminen jää tällöin vähemmälle. Muistikortin koosta ja tapahtumien määrästä riippuu, kuinka usein kameralla on käytävä tyhjentämässä kortti. Samalla voidaan tarkistaa paristojen tai akun kunto. Kamerat toimivat pääsääntöisesti AA-paristoilla. Pisin virrankestävyys saadaan maasto-oloissa käytettäessä ulkoista kuuden voltin akkua. Pakkassää kuluttaa paristoja huomattavasti enemmän lämpimämpiin keleihin verrattuna.
Mitä saa kuvata?
Lähtökohtaisesti riistakameran asentaminen maastoon eläintenkin tarkkailemiseksi vaatii aina maanomistajan luvan. Valtion maille lupa haetaan Metsähallitukselta. Metsästysseuralla on yleensä lupa riistanhoidollisiin toimenpiteisiin metsästysvuokrasopimuksen kautta, ja tällöin kamera voidaan asentaa esimerkiksi peuranruokintapaikalle. Lakikiemuroissa laitteet on tulkittu valvontakameraksi, ja maastoon sijoitettuna henkilö voi joutua salakatselun kohteeksi tietämättään. Riistanruokintapaikalle olisikin hyvä laittaa kamerasta ilmoittava kyltti. Varminta on aina poistaa kaikki henkilöitä koskevat kuvat muistikortilta.